Yli puolet maailman suurista järvistä ja tekoaltaista on kutistunut 1990-luvun alun jälkeen ilmastonmuutoksen seurauksena. Suurein vesistöjen kuivuminen lisää huolta maatalouden, vesivoiman ja juomakäyttöön tarkoitetun veden riittävyydestä maailman tarpeisiin, tuoreessa tutkimuksessa todetaan.

Vettä menettäneistä vesistöistä hävisi noin 600 kuutiokilometriä vettä. Makean veden lähteiden kuivuminen vaikuttaa suoraan yli 2 miljardiin ihmiseen.

Noin neljäsosa maapallon väestöstä asuu näiden altaiden äärellä, missä järviä menetetään. Veden menetystä havaittiin tutkijoiden yllätykseksi myös kosteilla alueilla. Tutkimuksen mukaan järvien kuivumisesta puolet selittää ilmaston lämpeneminen ja ihmisen kulutus.

Vesivarantojen kestämätön kulutus vaikutti suoraan muun muassa Araljärveen Keski-Aasiassa ja Kuolleenmeren suolajärveen Lähi-idässä. Afganistanin, Egyptin ja Mongolian järviä puolestaan koettelee lämpötilojen nousu, mikä voi lisätä veden menetystä ilmakehään.

Neljänneksellä järvistä vedenpinnat nousivat tutkimuksen tarkasteluvälin aikana. Vedenpinnan nousuun syynä oli useimmiten patojen rakentaminen syrjäisillä alueilla, kuten Sisä-Tiibetin tasangolla, ja monissa vuoristojärvissä pinnan nousu selittyi jäätiköiden sulamisella.

Tutkijat arvioivat tutkimuksessa 2 000 suurta järveä satelliittimittauksin ja käyttämällä ilmasto- ja hydrologisia mallinnuksia. Järvien vedenpinnan kehitystä seurattiin 1992–2020 väliseltä ajalta.