Simpanssi ilmoittaa huutamalla ja kirkumalla että tässä on lauman alueen raja.
Tutkijat todistivat simpanssien ja gorillojen välistä ennennäkemätöntä väkivaltaa Luangon kansallispuistossa Afrikan Gabonissa.
Kahteen otteeseen simpanssit hyökkäsivät itseään kookkaampien gorillojen kimppuun ja surmasivat niiden mukana olleet poikaset. Tällaisia hyökkäyksiä ei koskaan aiemmin ole tapahtunut. Ainakaan niitä ei ole havaittu. Vaikka simpanssien ja gorillojen reviirit menevät usein päällekkäin, elävät nämä kädelliset serkkumme enimmäkseen sulassa sovussa.
"Olemme nähneet, kun ne keräävät keskenään hedelmiä samoista puista, ja niiden on havaittu jopa leikkivän keskenään”, kertoo kädellisten tietoisuutta tutkiva professori Simone Pika saksalaisesta Osnabrückin yliopistosta.
Tutkijat eivät tiedä, mikä ajoi simpanssit gorillojen kimppuun. Lämpenevän ilmaston on havaittu heikentäneen puiden hedelmäsatoa Länsi-Afrikassa, joten kenties kilpailu ravinnosta on kiristynyt luonnonpuistossa.
Apinoiden eloa Gabonissa seuraavat tutkijat saivat todistaa kahta hyökkäystä. He seurasivat 27-päisen simpanssilauman etenemistä pusikossa, kun simpanssit yhtäkkiä alkoivat kirkua ja elämöidä. Tutkijat ajattelivat aluksi niiden kohdanneen toisen simpanssilauman, mutta pian metsästä kuului gorillauroksen uhmakas rinnanpaukutus. Metsässä oli viisi gorillaa: täysikasvuinen hopeaselkäuros, kolme aikuista naarasta ja pieni poikanen.
Tutkijat katsoivat ymmällään, kun simpanssit hyökkäsivät itseään kookkaampien gorillojen kimppuun. Simpanssit ovat voimakkaita, mutta hopeaselkäinen urosgorilla on vielä väkevämpi. Laumanjohtaja höykytti hyökkääjiä niin, että yksi niistä lensi ilmaan ja loukkaantui vakavasti. Simpansseja oli kuitenkin liikaa ja gorillat joutuivat pakenemaan. Nujakassa gorillanpoikanen joutui erilleen emostaan. Simpanssit tutkivat sitä aikansa ja surmasivat sen. Gorillat ääntelivät kauempana vielä hetken, mutta pian kumpikin apinalauma lähti omille teilleen.
Toinen kohtaaminen tapahtui myöhemmin samana vuonna, ja tämäkin nujakka päättyi gorillojen kannalta surullisesti. Jälleen isompi simpanssilauma ajoi gorillat pakosalle ja yksi poikanen päätyi simpanssien käsiin. Tappelussa se oli jo loukkaantunut kuolettavasti, minkä jälkeen Roxyksi tutkijoiden nimeämä simpanssinaaras kantoi kuollutta gorillanpoikasta mukanaan pari tuntia ja välillä söi siitä paloja, kunnes enää ei ollut paljon jäljellä.
Synkin tulkinta hyökkäyksille olisi se, että simpanssit yrittäisivät pyydystää gorillanpoikasia ruoakseen. Tutkijat eivät kuitenkaan usko tähän. Ensimmäisellä kerralla gorillanpoikasta ei syöty ja toisellakaan kerralla muu simpanssilauma ei varsinaisesti ollut poikasesta kiinnostunut.
Simpanssit ovat kaikkiruokaisia petoja, mutta gorillat ovat pääosin kasvissyöjiä. Hedelmät ovat niille yhteistä ravintoa. Simpanssit ovat kenties halunneet ajaa kilpailijat pois apajiltaan. Rauhaisaa rinnakkaiseloa ja jopa leikkejä lajien välillä on puolestaan havaittu silloin, kun luonnossa on ollut ravintoa runsaammin saatavilla.
Simpanssit, gorillat ja ihmiset ovat kukin geneettisesti yhtä lähellä, tai kaukana, toisistaan. Meidän ja isojen ihmisapinaserkkujemme kehitys erkani yhteisestä esi-isästä omille teilleen kymmenisen miljoonaa vuotta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti